Tukiaisen sisarukset, näädät ja KIUSAAMINEN
 
Tunnustan; olen päivittäin, monta kertaa, käynyt Hymy-lehden keskustelupalstalla seuraamassa nk. näätien keskustelua Johanna ja Julia Tukiaisen elämästä.

Lähes jokainen meistä tuntee Ilkka Kanervan teksti(seksi)viestikumppanin nimen. Naisen, joka käytti tilaisuutta hyväkseen, loi ”uran” ja sinnittelee nyt mahdollisesti sen loppumetreillä, koska kisakunto ei kestäkään.

Näädät, eli netissä KIUSAAJAT,  jaksavat pitää palstaa tämän onnettoman räpellyksestä elämän kivikkoisella tiellä. Samaan syssyyn sotkeutui Johannan pikkusisko; herkempi, hiljaisempi ja muutenkin heikompi hahmo.

Olen tullut siihen tulokseen, että nk. näätien joukkoon kuuluu lähes yksinomaan entisiä koulukiusaajia ja nykyisiä työpaikkakiusaajia. Itselläni on nimittäin paljon kokemusta kyseisestä joukosta. Keskustelemme lehdistössä kouluissa harjoitettavasta kiusaamisesta, mutta tämä nk. AIKUISTEN harjoittama kiusaaminen jää huomiotta. Tukiaisessa tämä porukka saa oivan uhrin: Itsensä kanssa kamppailevan, puolustuskyvyttömän naisen.

Näätien perusteluna toiminnalleen on Johannan oma pyrky julkisuuteen - mikä on kyllä totta. Miksi kuitenkin soppaan on sotkettu sisaret, veli, vanhemmat, kuollut isoäiti, vanhat ja nykyiset poikaystävät jne.?
Tiedän vastauksen: Johanna itse aloitti. Niin sanotaan myös esikoulussa, kun tulee riitaa.

Käsitykseni asioista perustuu monen kuukauden seurantaan. Samat ihmiset jaksavat jauhaa vanhoja epäonnistumisia, spekuloida tulevia kauhuja ja verrata haukkumisen kohdetta itseensä. Välillä saamme lukea pitkiäkin esityksiä kirjoittajan omasta tilanteesta.

Näistä oman tilanteensa purkajista olen löytänyt ainakin kolme ryhmää:

1. Sankarit: Oma elämä on alkanut huonoista lähtökohdista, mutta tässä sitä loistetaan. Uran huipulla tai ainakin lähellä.
2. Sankaritavikset: Ne, jotka oikeasti ovat harmaita taviksia, mutta silti Johannaa fiksumpia ja ennen kaikkea elämänsä paremmin hallitsevia.
3. Muita paremmat: Ne, jotka nyt vain ovat syntyneet korkeampaan ja sivistyneempään ihmisluokkaan.

Eikö tämä porukka koskaan katso peiliin? Kun kiusaamisen kohde saadaan hengiltä, alkaa säälittely: " Ei se ressu koskaan hallinnut elämäänsä." Että se porukka oksettaa. Tällaiset ihmiset ovat niitä, jotka sukujuhlissa kyttäävät toisten hauskanpitoa ja jälkikäteen raportoivat kaikki käänteet eteenpäin. Luonnollisesti itse ottavat vain "pari", jotta kukaan ei saa kiinni hulvattomuudesta.

Tunnen itse montakin tällaista muita parempaa ihmistä. Olen ollut koulukiusattu ja myös koulun tukihenkilö, joten minulla on kokemusta riman molemmilta puolilta. Tiedän, että kiusaamista ei koskaan saada täysin poistettua, koska me ihmiset nyt satumme olemaan luonnostamme tällaisia, mutta jokainen meistä voi vaikuttaa edes vähän:

• Puhu kiusaamisasioista ajoissa lapsellesi. Myös hän voi joutua uhriksi. Kerro,ettei asiaa tarvitse hävetä.
• Älä hyväksy kavereiden lajittelua millään perusteella.Mieti ja muuta omia asenteitasi.
• Älä lyö lyötyä. (Vaikka hän kuinka vielä nostaisi päätänsä.)

Suvaitsevampaa elämää jokaikiselle!