Terve taas pitkästä aikaa! En keksinyt muutakaan foorumia kaikkien aikojen kummallisimmalle unelleni, joten pistän sen tänne. Ihan vaan siksi, etten itse unohtaisi, kuinka kekseliäs voi ihmisen unimaailma olla.

Minulla oli viime yönä itsekseni todella hauskaa. Heräsin unesta, josta saisi melko lystikkään sketsin. Miten voisin saada alitajuntani työnnetyksi palkkatöihin, kun hereillä en ole läheskään yhtä hauska?

Näin seuraavanlaista unta:

Olin syntymäkaupungissani, jonkinlaisessa kauppakeskuksessa, asemalla tms. Minun piti löytää wc, koska minulla oli kova hätä.

Siellä vallitsi kova tungos. Muistan törmäilleeni ihmisiin ja kaikkein eniten minua häiritsi joukko venäläisiä(!) miehiä, jotka töytäilivät tungoksessa kovaäänisesti meluten ja häiriten kulkuani. Kun lopulta pääsin vessan luo, jono oli usean henkilön mittainen.

Mitä lähemmäksi vessanovea pääsin, sitä hirveämmältä näytti ympäristö. Ulostetta, sotkua ja käytettyjä terveyssiteitä lojui pitkin lattiaa.

Kun olin yhden henkilön päässä ovesta, luokseni saapui vanha homoseksuaali koulukaverini (mies), joka ensin kampasi hiukseni ja sitten ilmoitti, että kaulassani roikkuva turkoosi huivi oli aivan väärän värinen. Lopuksi hän äityi halaamaan minua niin pitkään, että pyysin häntä lopettamaan, koska perässämme jonottavat kymmenet ihmiset luulevat meidän pysähtyneen tien tukoksi vessan ovelle.

Päästyäni lopulta ovesta sisään näin vessan, jossa oli riveittäin vanhanaikaisia yläsäiliöllä varustettuja pyttyjä. Joka paikassa oli saastaa, sitä roikkui jopa säiliöiden päältä. Kahlasin eteenpäin lattialla lilluvassa sotkussa miettien, mihin uskaltaisin pyllistää.

Lopulta saavuin ovelle, jonka avattuani pääsin omakotitalojen ympäröimälle aukiolle. Keskellä aukiota oli mukava lasten leikkipaikka ja aurinko paistoi kesäisesti. Näin naisen, joka lojui sängyllä tms. talonsa luona. Kysyin häneltä, miten jouduin tänne, vaikka olin vain vessaa etsimässä.

- Juu, kyllä näissä kaikissa taloissa vessa on. Niitä vuokrataan kävijöille. Meillä maksaa käynti seitsemän euroa.

- Seitsemän euroa!

- Niin. Meillä on kaikki laitteet, kuten esimerkiksi massamittari.

- Ahaa… ? No, kai se sitten on maksettava. Seitsemän euroa?

- Asia selvä. Varaan sinulle huomiseksi ajan. Edelläsi jonossa on vain viisi henkilöä…

 

Siihen heräsin. Kiitollisena menin äkkiä vessaan, ilman vuorokauden jonotusta ja massan mittausta. (Minun  vai ulosteen, se jäi epäselväksi...)